Categories
jääkiekko

Naisten MM-kisat jääkiekossa

jääkiekko

Naisten jääkiekosta on tullut Suomelle olympialaji, josta kuumeisesti odotetaan kisoista aina mitalia. Näin odotetaan myös naisten maailmanmestaruuskisoista, ja usein Suomi onkin palannut kisoista pronssimitali kaulassaan. Jääkiekon naisten MM-kisoja on järjestetty vasta vuodesta 1990 lähtien, eli yhtä perinteikäs tapahtuma ei ole kyseessä kuin jääkiekon miesten MM-kisat.

Koko historiansa aikana jääkiekon naisten maailmanmestaruutta on päässyt nauttimaan vain kaksi maata, USA ja Kanada. USA on voittanut kisan yhdeksän kertaa ja Kanadalla on yksi mestaruus enemmän.

Alun perin kisan järjestettiin vain joka toinen vuosi, mutta kun kisoja oltiin järjestetty 9 vuoden ajan, päätettiin kisat alkaa pitämään joka vuosi. Vuodet 2018, 2014, 2010, 2006 ja 2002 ovat olleet poikkeuksia, jolloin erillisiä MM-kisoja ei ole pidetty, vaan ne pelattiin olympialaisten kanssa samaan aikaan. Myös vuosi 2003 oli poikkeuksellinen, mutta toisesta syystä. Silloin isäntämaa Kiinassa puhkesi SARS-epidemia, joten kisat päätettiin perua kokonaan.

Kuten yllä mainittiin, maailmanmestaruus on tähän asti ollut kahden kauppa, Kanadan ja USA:n. Näin ainakin tilastoissa, mutta jos tarkastellaan vähän tarkemmin, niin Suomikin on päässyt kerran finaaliin asti, vuonna 2019, mutta päätyi silloin hopealle. Mestaruuden kuittasi USA ja Kanada jäi pronssille.

Suomi johtaa pronsseissa

Suomi on upeasti jääkiekon naisten MM-kisojen kolmanneksi menestynein maa. Hopean lisäksi (joka saatiin 2019 vuoden kotikisoissa) pronssia on napattu yhteensä 12 kertaa. Näin ollen naisissa ei olla mitaleissa naapurimaiden Ruotsin ja Venäjän jäljessä.

Venäjä on napannut pronssia 3 kertaa, muita mitaleita ei ole kertynyt. Ruotsi on napannut pronssia 2 kertaa, muita mitaleita ei ole tullut. Lisäksi Sveitsi on onnistunut voittamaan pronssia kerran, ei muita mitaleita. Muut maat eivät ole onnistuneet voittamaan mitaleita, joten kovin monet maat eivät asetu ennakkosuosikeiksi ennen kisoja mitalinjakoon. Naisten jääkiekko on kuitenkin alkanut saavuttamaan enemmän harrastajia varsinkin keski-Euroopassa, joten eiköhän sieltä esimerkiksi Tshekki ja Saksa ala nousta haastamaan muita maita.

Vuoden 2020-kisat

Vuonna 2020 tullaan jälleen pelaamaan kisat. Kisoihin Suomi pääsee lähtemään edellisvuoden finaalijoukkueena, ja eiköhän hampaan koloon ole jäänyt sen verran, että Pohjois-Amerikan maat ja muut lähdetään haastamaan täydellä voimalla.

Kisoissa Suomi pelaa A-lohkossa ja tulee kohtamaan lohkossa kovia maita. Vastaan alkulohkossa tulee Kanada, Venäjä, Sveitsi ja USA, joten joukkueen pitää olla hereillä heti kisojen alussa ja kisaturisteja ei joukkueessa voi olla. B-lohkossa pelaa Saksa, Tšekki, Unkari, Tanska ja Japani.

Toivotaan, että Suomi tulee kisoista parempi menestys kaulassa kuin vuoden 2019-kotikisoista!

Categories
hiihto

Naisten maastohiihtokausi 2019-2019

naisten hiihto

Suomen hiihtoliitto julkisti maajoukkueryhmät alkavalle kaudelle. Suomella on kasassa mielenkiintoinen ryhmä naisissa haastamaan varsinkin Norjan etulyöntiasemaa. Naisten ryhmään kuuluu 11 urheilijaa.

Tilanteesta varsin poikkeukselliseen aiempiin kausiin tekee Krista Pärnäkosken tilanne. Tämän hetkisistä aktiivisista naishiihtäjistä ylivoimaisesti menestynein (emme laske tähän Kaisa Mäkäräistä, koska hän edustaa ampumahiihtoa) hiihtäjä Pärnäkoski ei kuulu maajoukkueeseen. Asia sai keväällä 2019 valtavasti palstatilaa, koska Pärnäkoski päätti itse erota naisten ryhmästä ja sen sijaan harjoitella ilman maajoukkuetukea kevään ja kesän. Pärnäkoski onkin harjoitellut paljon esimerkiksi ruotsalaisten ja norjalaisten naishiihtäjien kanssa.

Naisten joukkue maastohiihdossa

Maajoukkueen (ml. miehet ja naiset) johtajana toimii Matti Haavisto. Naisten päävalmentajana toimii Ville Oksanen ja valmentajana Ilkka Jarva. Seuraavassa lista hiihtäjistä ja heidän edustamistaan seuroista:

  • Korva Anita, Kainuun Hiihtoseura
  • Mononen Laura (A), Hämeenlinnan Hiihtoseura
  • Niskanen Kerttu, Vieremän Koitto
  • Kyllönen Anne (A), Kainuun Hiihtoseura
  • Nissinen Vilma, Vuokatti Ski Team Kainuu
  • Matintalo Johanna, Pöytyän Urheilijat
  • Julin Andrea, IF Minken
  • Piippo Eveliina (A), Vuokatti Ski Team Kainuu
  • Lylynperä Katri, Vuokatti Ski Team Kainuu
  • Lämsä Emmi, Karihaaran Visa
  • Saapunki Susanna, Vuokatti Ski Team Kainuu

Tuleeko menestystä kaudella 2019 – 2020?

Suomalaisilla on tarjolla siis kova nippu, mutta kasvamista viime kausiin vaaditaan paljon, mikäli Norjan valta-asemaa halutaan horjuttaa. Todellisuudessa suomalaiset naishiihtäjät tulevat todennäköisesti kamppailemaan seuraavista sijoista Norjan jälkeen, Weng ja Johaug todennäköisesti tulevat menemään omilla minuuttiluvuillaan. Pärnäkoski pystyy hyvänä päivänä lyömään kampajoihin myös norjalaisille, mutta se vaatinee tälläkin kaudella ihan huippusuoritusta ja norjalaisilta lepsuilua tai epäonnea.

Anita Korva on intin harmaissa, mikä varmasti vaikuttaa paljonkin harjoitteluun ja sitä myöten myös tulevan kauden sijoituksiin hiihdossa. Matintalo on mielenkiintoinen hiihtäjä. Myöhäisessä vaiheessa yleisurheilusta hiihtoon vaihtanut Matintalo on antanut lupaavia merkkejä kunnostaan jo pidemmän aikaan, mutta ladulla ja kisatilanteessa menestyksestä ei ole päästy nauttimaan. Tällä kaudella häntä onkin erityisen mielenkiintoista seurata.

Toinen mielenkiintoinen seurattava on olympiavoittaja Iivo Niskasen sisko Kerttu Niskanen. Vierämän tyttö on hakenut harjoitteluunsa viime kausina muutosta ja kärsinyt ylikunnosta ja ties mistä. Miten käy tällä kaudella, alkaako hän tekemään vastaavia urotekoja kuin veljensä Iivo. Niskanen ja Matintalo ovat siinäkin mielessä mielenkiintoisia hiihtäjiä, että he tulevat näyttämään tietä myös naisten joukkuekisojen menestykselle, tai menestyksettömyydelle. On selvää, että Pärnäkoski ei pysty mahdottomuuksiin joukkuekisassa, joten taustatukea pitää tulla monelta hiihtäjältä. Mikä on kaudella Monosen ja Kyllösen rooli, entä Piipon? Kaudesta on tulossa todella mielenkiintoinen.

Categories
naisurheilu

Naisurheilu ja parrasvalot

naisurheilu parrasvaloissa

Kun miesten urheilussa korruptio on ottanut yhä isompaa otetta ja rahan merkitys muutenkin kasvanut, naisurheilu on astunut enemmän ja enemmän esiin.

Viime aikoina ei ole ollut poikkeuksellista nähdä urheilu-uutisissa silmä mustana ottelua purkavaa naisnyrkkeilijää. Ei ole ollut myöskään poikkeuksellista nähdä myöskään naisjalkapalloilijoita, naisjääkiekkoilijoita tai muunkaan lajin naisedustajia parrasvaloissa ja mediassa.

Näin ei ole käynyt ainoastaan vain Suomessa, vaan kyseessä on maailmanlaajuinen trendi. Naisten urheilu otetaan entistä vakavammin, siinä liikkuu isommat rahat ja harjoittelu sekä kilpailu on mennyt monta askelta ammattimaisempaan suuntaan.

Naisten pääsyä parrasvaloihin ei tietysti vähennä myöskään viehättävä ulkonäkö. Esimerkiksi taitoluistelijoita ja tennispelaajia on seurattu silmä kovana paitsi tulosten, myös persoonien ja ulkonäön vuoksi. Hyvällä ulkonäöllä ja reippaalla otteella monet naisurheilijat myös saavat hankittua merkittäviä sponsorisopimuksia. Aika harvassa alkaa olla naishiihtäjätkään, jotka eivät lähtisi ladulle kisaamaan meikattuna. Hyvä ulkonäkö tuo enemmän median huomiota, joka taas takaa enemmän sponsorirahoja harjoitteluun ja muuhun.

Toki palkoissa naiset ovat vielä pahasti miesten perässä. Jos esimerkiksi verrataan parhaiten ansaitsevaa miesjalkapalloilijaa ja naisjalkapalloilijaa, niin asiat saadaan mittasuhteisiin. Lionel Messi tienaa kaudesta noin 126 miljoonaa euroa, kun norjalainen Ada Hegerberg tienaa kaudesta noin 500.000 euroa. Toisena esimerkkinä voidaan pitää koripalloa. Koripalloilija Stephen Curry nettoaa kaudesta NBA-liigassa noin 40 miljoonaa dollaria – samaan aikaan kaikkia naiset WNBA-liigassa tienaavat yhteen laskettuna 3 kertaa vähemmän Curryyn verrattuna.

Miksi miehet tienaavat enemmän?

Monessa lajissa tienestien eroa selittää katsojamäärät – miesurheilussa on moninkertaiset katsojamäärät verrattuna naisten tapahtumiin. Sitä kautta myös media seuraa enemmän miesurheilua. Ja mainostajat mainostavat siellä missä he tavoittavat asiakkaansa. Miesten ja naisten välinen palkkakuilu huippu-urheilussa ja urheilussa muutenkin on kuitenkin kapenemaan päin. Naiset ovat alkaneet saamaan jo enemmän näkyvyyttä ja toiminta on muuttunut ammattimaisemmaksi, mikä voi tarkoittaa myöhemmin myös ammattimaisempaa rahaliikennettä.

Jos katsotaan esimerkiksi jalkapalloa, niin naisten jalkapallon MM-kisoja katsoi Fifan mukaan kesällä 2019 yli miljardi ihmistä. Miesten vastaava luku oli 4 miljardia ihmistä. Naisjalkapallon näkyvyys alkaakin saamaan jo erinomaisia mittasuhteita ja kiinnostusta laajasti.

Toinen, suomalaisiakin lähellä oleva, laji ja esimerkki olkoon hiihto. Suomalaishiihtäjä Krista Pärnäkoski tienaa verotietojen mukaan vähintään saman verran kuin olympiavoittaja ja maailmanmestari Iivo Niskanen. Kaiken lisäksi ampujahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen tienaa kaksikkoakin enemmän. Naisurheilu on siis tullut jo isosti urheilukartalle ja sponsoritkin ovat heränneet. Sponsorit seuraavat menestystä, näkyvyyttä, mutta tärkeää on myös ulkonäkö ja millaisen kuvan urheiluja antaa itsestään. Tätä kuvaa myös sponsorit haluavat välittää omaan tuotteeseensa sponsoroidessaan kohdetta. Tulemme varmasti näkemään naisurheilua jatkossakin enemmän parrasvaloissa.